Avainsana: yrittäjä

Parasta yksinyrittäjyydessä

Vapaus nousee puheeksi lähes aina, kun keskustellaan itsensätyöllistämisen, freelanceriuden tai yksinyrittäjyyden hyvistä puolista. Monelle itsensätyöllistäjälle on tärkeää, että voi itse päättää, missä ja milloin työnsä tekee. Itsensätyöllistäjä on vapaa rytmittämään päivänsä juuri sellaiseksi kuin haluaa, eikä hänen myöskään tarvitse istua työpisteellä pyörittelemässä peukaloitaan, jos töitä ei ole.

Itsensätyöllistäjällä on vapaus tarttua kiinnostaviin uusiin työtehtäviin ja haasteisiin. Haastavista työtehtävistä selviytyminen voi herättää onnistumisen tunteen, joka on ”tuplasti makeampi kuin jos olisi toisen palveluksessa”, kuten eräs Itsensätyöllistäjän opas -kirjaan haastateltu yrittäjä totesi. Kun työn ensin on hankkinut itse ja kun siitä suoriutuu yksin ja onnistuu hyvin, maistuu onnistuminen makealta.

Hyvässä työtilanteessa yksinyrittäjä voi valita mieluisia työtehtäviä tai luopua vähemmän mieluisista asiakkaista. Halutessaan voi tehdä välillä töitä vain osa-aikaisesti ja vaikkapa opiskella työn ohessa. Kukaan ei vahdi töiden suorittamista tai suorittamisen ajankohtaa.

Itsensätyöllistäjä ei ole sidottu tekemään vain yhtä asiaa tai työtehtävää, vaan voi ottaa vastaan erilaisia töitä, mikä voi joskus olla ainoa vaihtoehto työllistyä täysipäiväisesti. Joillakin aloilla itsensätyöllistäjällä saattaa olla palkansaajaa paremmat mahdollisuudet menestyä, eli huippuasiantuntija voi saada yrittäjänä paremmat ansiot kuin palkansaajana.

Kun työnsä kokee vapaaksi, joustavaksi ja merkitykselliseksi, vaikuttaa se positiivisesti työtyytyväisyyteen, mikä taas vahvistaa työtä kohtaan koettua intohimoa. Kipinä omaan työhön säilyy, koska sitä voi tehdä omannäköisesti.

Erilainen urapolku

Itsensätyöllistäjän urapolku on usein erilainen kuin kollegan, joka työskentelee samalla alalla mutta toisen leivissä. Kollega voi yletä omassa organisaatiossaan esimiesasemaan, kun taas itsensätyöllistäjä ei nouse hierarkiassa mihinkään.

Itsensätyöllistäjällä on kuitenkin palkansaajaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työnsä sisältöön. Osittainhan ylenemisessä on kyse siitä, että työn sisältöön halutaan muutosta. Vaikka ”ammattinimike” säilyisi yksinyrittäjällä ennallaan, hän voi työtilanteen salliessa valikoida itselleen mieluisia töitä tai muuttaa työnsä sisältöä radikaalisti. Työnkuvaa voi muuttaa haluamaansa suuntaan, alaa voi vaihtaa tai yrittäjätoiminnassa voi yhdistää kaksi mieleistä alaa tai tehtävää.

Itsensätyöllistäjän palkkiot eivät tietysti automaattisesti nouse, vaikka hän muuttaisi työnsä sisältöä. Tosiasia kuitenkin on, että aloittelevan itsensätyöllistäjän tehokkuudessa on parantamisen varaa. Kun kokemusta karttuu, jää palkkiostakin enemmän käteen. Esimerkiksi kääntäjältä kuluu uran alkuvaiheessa enemmän aikaa kahden sivun tekstin kääntämiseen kuin vuosien kokemuksen jälkeen. Jos palkkio on sama, jää siitä kokemuksen myötä enemmän käteen.

Lisäksi itsensätyöllistäjä voi pyrkiä kokemuksen karttuessa luomaan asiakassuhteita, jotka ovat hänelle kannattavampia. Esimerkiksi personal trainer voi toimintansa alussa keskittyä asiakaskunnan kasvattamiseen mutta nostaa hintoja heti, kun kalenteri alkaa täyttyä.

Aloilla, joilla tekijöille on kova kysyntä, itsensätyöllistäjä voi nousta melko vaivattomasti esimiesasemaan. Kylpyhuoneremontteja tekevä ammattilainen voi palkata itselleen alaisia tekemään varsinaisen työn ja hoitaa itse asiakashankinnan ja tarjousten tekemisen. Tai graafikko voi tavoitella isoja yritysasiakkaita ja rahakkaita sopimuksia palkkaamalla yritykseensä työntekijöitä.

Jokaisen itsensätyöllistäjän urapolku on omanlaisensa, eivätkä tittelit välttämättä kerro työn sisällöstä. Pienyrityksen toimitusjohtajan työnkuva voi nimittäin olla samanlainen kuin saman alan asiantuntijayrittäjän.

Vuokrahuoneen edut

Eikö asiantuntijayrittäjän ole turha maksaa erillisestä työtilasta, jos työn voisi tehdä kotona vaikka keittiönpöydän ääressä?

Moni itsensätyöllistäjä työskentelee nimenomaan kotona joko erillisessä työhuoneessa tai työskentelyyn varatussa nurkassa. Järjestely voi toimia hyvin, mutta kodin ulkopuolisessa työhuoneessa on monia etuja. Kodin ulkopuolinen työhuone voi yksinyrittäjällä olla esimerkiksi asiakkaan tarjoama tila, yksin tai yhdessä vuokrattu toimistotila tai toimistohotellista vuokrattu huone.

Vain työskentelyä varten
Kodin ulkopuolinen työtila on tarkoitettu työskentelyä varten, eikä siellä ole mahdollista harhautua tekemään kodin askareita. Työn tauotus on toki tärkeää erillisessä työhuoneessakin, mutta tauon aikana voi keittää kahvit tai käydä nopealla happihyppelyllä sen sijaan, että täyttäisi tiskikoneen tai ryhtyisi öljyämään narisevia saranoita. Kodin askareilla on nimittäin taipumusta venyä ja viedä aikaa töiltä, kun taas työhuoneessa sijaistoimintoja on vähemmän.

Etäisyyden hyödyt
Siirtyminen kotoa työtilaan auttaa suuntaamaan ajatukset työhön. Työpäivä alkaa tiettyjen rutiinien saattelemana: matkan jälkeen eväät kaappiin, kahvi porisemaan, kone auki ja sähköposteja lajittelemaan. Samoin matka töistä kotiin auttaa aivoja siirtymään työasioista kotiasioihin. Keskeneräiset työasiat unohtuvat paremmin, kun ne jäävät työtilan pöydälle.

Ei töitä kotiin
Jos yrittäjä työskentelee kodin ulkopuolisessa työtilassa, kaikki työhön liittyvät välineet voi viedä työtilaan ja pitää siellä. Lisäksi työt jäävät päivän päätteeksi työtilaan. Vain äärimmäisessä kiiretilanteessa töitä tulee raahattua kotiin tai illalla lähdettyä työhuoneelle takaisin. Jos työskentelee kotona – joko erillisessä työhuoneessa tai jossain nurkkauksessa – on tilaan helpompi livahtaa illalla ”tekemään pari juttua”, kun pitäisi rentoutua.

Neutraali paikka
Yksinyrittäjästä voi tuntua luontevammalta ottaa asiakkaita vastaan kodin ulkopuolisessa tilassa kuin omassa kotona. Pelkästään työlle varatun tilan voi sisustaa töitä ja asiakkaita ajatellen ja pitää halutessaan yksityiselämänsä näkymättömissä.

Tutkinnolla yrittäjäksi?

Mitä hyötyä on yrittäjyyden ammattitutkinnosta? Tarvitseeko itsensätyöllistäjä tai yrittäjä tutkintoa?

Itsensätyöllistäjäksi tai yrittäjäksi voi ryhtyä oikeastaan alalla kuin alalla ja hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Itsensätyöllistäjien joukossa on myös niitä, joilta puuttuu muodollinen koulutus. Mikään ei estä esimerkiksi itseoppinutta graafikkoa, kääntäjää tai taiteilijaa tarjoamasta palveluitaan kouluttautuneiden osaajien rinnalla.

Oman alan koulutuksesta on toki hyötyä asiantuntijayrittäjälle, ja koulutus voi tuoda uskottavuutta erityisesti suurten yhteistyökumppaneiden silmissä. Oman alan koulutuksen lisäksi moni yksinyrittäjä tai itsensätyöllistäjä on saattanut ennen yritystoiminnan aloittamista käydä lyhyen yrittäjyyteen valmentavan kurssin. Vähemmän on sen sijaan niitä, jotka suorittavat yrittäjyyden ammattitutkinnon.

Yrittäjyyden ammattitutkinnon voi suorittaa vasta yritystoimintaa suunnitteleva tai jo yrittäjänä toimiva. Päätoiminen yrittäjä voi suorittaa ammattitutkinnon myös oppisopimuskoulutuksena, mikä on maksutonta. Koulutuksen ytimessä on luonnollisesti liiketoiminta ja sen suunnittelu ja kehittäminen. Vuonna 2022 uudistuneessa tutkinnossa nostetaan entistä enemmän esiin digitaalisuuden hyödyntämistä ja kestävän kehityksen huomioimista.

Yrittäjänä vuosia jo toiminut saattaa pohtia, mitä uutta ammattitutkinto voisi hänelle enää antaa – onhan käytäntö opettanut yhtä ja toista, ja toiminta saattaa pyöriä jo melko mutkattomasti. Koulutus voi kuitenkin auttaa tunnistamaan, mikä omassa toiminnassa vaatisi kehittämistä.

Yrittäjyyden ammattitutkinto onkin ensisijaisesti panostus omaan yritykseen, sillä kaikki koulutuksessa tehdään yritystä varten – oli sitten kyse liiketoimintasuunnitelmasta, suunnitelman päivityksestä tai markkinoinnin kehittämisestä. Koulutuksen aikana saa henkilökohtaista ohjausta ja kouluttajien ja muiden kurssilaisten näkökulmia omaan toimintaan, ja se onkin yksi koulutuksen parhaimpia anteja. Näkökulmista voi syntyä uusia oivalluksia ja oivalluksista uutta kasvua.

Yksinyrittäjälle yrittäjäkoulutuksen parasta antia on verkostoituminen. Muihin oman alueen yrittäjiin tutustuminen voi tuoda uusia asiakkaita tai synnyttää uusia, pitkälle tulevaisuuteen kantavia yhteistyökuvioita.

 

Rönsyilevät yrittäjätarinat

Yrittäjätarinoita kuunnellessa huomio kiinnittyy usein pariin seikkaan. Ensinnäkin yksinyrittäjät ovat rohkeaa joukkoa, joka uskaltaa tarttua erilaisiin mahdollisuuksiin jopa menestyksen ollessa epävarmaa. Toiseksi tarinoissa toistuu monipolvisuus, sillä yrittäjyys on harvoin yksioikoista tekemistä.

Rohkeutta yrittäjät tarvitsevat, sillä yrittäminen ei ole koskaan riskitöntä. Yrittäjyyden määritelmään kuuluvat riski ja voiton tavoittelu, ja uskallusta tarvitaan erityisesti yrittäjäksi ryhtymisessä. Edes yksinyrittäjä tai itsensätyöllistäjä, jonka tähtäimessä on ennemmin peruselannon hankkiminen itselle kuin suuren voiton tavoittelu, ei voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Yrittämisen riski tarkoittaa, että kuka tahansa voi joutua toteamaan, ettei toiminta ole kannattavaa.

Yrittäjätarinoiden monipolvisuus liittyy rohkeuteen oikeastaan sekin. Toimintansa jo vakiuttaneelle itsensätyöllistäjälle tai yksinyrittäjälle tarjoutuu usein erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voivat johtaa uusille toimialoille tai oman toiminnan laajentamiseen. Yrittäjien tarinoissa toistuu se, että kerta toisensa jälkeen mahdollisuuksiin tartutaan ja antaudutaan uudelle ja epävarmalle. Usein vasta vuosien päästä näkee, mihin erilaiset valinnat ja verkostot ovat johtaneet, mikä on kantanut ja mikä ei. Ehkä juuri tämä on yrittäjätarinoissa kiehtovinta.

Kaikkea ei myöskään mitata taloudellisen menestyksen mittarilla. Yrittäjää voi kantaa kokemus merkityksellisestä työstä ja omannäköisestä toiminnasta. Siis siitä, että saa tehdä itse valintoja kerta toisensa jälkeen ja kulkea juuri sellaista polkua kuin haluaa.