Avainsana: itsensätyöllistäjän opas

Mistä ensimmäiset asiakkaat?

Asiakas on kaiken A ja O, sillä itsensätyöllistäjä tarvitsee asiakkaita pärjätäkseen. Vakituisen asiakaskunnan löytyminen on usein työn takana, mutta sekin alkaa jostain. Itsensätyöllistäjän oppaaseen haastatelluilta yksinyrittäjiltä ja freelancereilta kysyttiin, miten he saivat ensimmäiset asiakkaansa. Asiakkaita oli löytynyt muun muassa

  • verkostojen kautta
  • entisen työnantajan kautta
  • työharjoittelun avulla
  • yrittäjävalmennuskurssilta
  • messuilta
  • taidenäyttelystä
  • julkaistun kirjan ansiosta
  • hankkeen tiimoilta.

Ensimmäinen asiakas voi löytyä tavallaan sattumalta eli niin, että on itse avoin tarjoutuville mahdollisuuksille ja tarttuu niihin rohkeasti. Usein tarvitaan kuitenkin myös aktiivisuutta ja sinnikkyyttä, sillä ensimmäinen asiakas saattaa löytyä vasta sen jälkeen, kun on ollut yhteydessä useisiin potentiaalisiin asiakkaisiin.

Itsensätyöllistäjältä voi kestää ennen kuin hän löytää toiveidensa mukaisia asiakkaita – aluksi voi joutua tekemään töitä, jotka eivät osu täydellisesti omaan palveluvalikoimaan. Tehdyt työ ovat kuitenkin referenssejä, jotka voivat viedä eteenpäin ja tuoda uusia asiakkaita.

Yrittäjälle voi löytyä toimeksiantoja myös työpaikkailmoitusten kautta: työnantajalla on tehtäviä, joihin se kaipaa tekijää, eikä täydellistä tekijää välttämättä löydy, vaan tehtävät voi joutua jakamaan useammalle henkilölle ja osittain talon ulkopuolelle. Työpaikan hakemisesta voi siis olla hyötyä, vaikka ei palkansaajaksi välttämättä haikailisikaan.

Itsensätyöllistäjän kannattaa asiakkaita etsiessään kehittää aktiivisesti omaa henkilöbrändiään ja hyödyntää kaikki omaan osaamiseen liittyvät avoimet haut ja kilpailut.

Parasta yksinyrittäjyydessä

Vapaus nousee puheeksi lähes aina, kun keskustellaan itsensätyöllistämisen, freelanceriuden tai yksinyrittäjyyden hyvistä puolista. Monelle itsensätyöllistäjälle on tärkeää, että voi itse päättää, missä ja milloin työnsä tekee. Itsensätyöllistäjä on vapaa rytmittämään päivänsä juuri sellaiseksi kuin haluaa, eikä hänen myöskään tarvitse istua työpisteellä pyörittelemässä peukaloitaan, jos töitä ei ole.

Itsensätyöllistäjällä on vapaus tarttua kiinnostaviin uusiin työtehtäviin ja haasteisiin. Haastavista työtehtävistä selviytyminen voi herättää onnistumisen tunteen, joka on ”tuplasti makeampi kuin jos olisi toisen palveluksessa”, kuten eräs Itsensätyöllistäjän opas -kirjaan haastateltu yrittäjä totesi. Kun työn ensin on hankkinut itse ja kun siitä suoriutuu yksin ja onnistuu hyvin, maistuu onnistuminen makealta.

Hyvässä työtilanteessa yksinyrittäjä voi valita mieluisia työtehtäviä tai luopua vähemmän mieluisista asiakkaista. Halutessaan voi tehdä välillä töitä vain osa-aikaisesti ja vaikkapa opiskella työn ohessa. Kukaan ei vahdi töiden suorittamista tai suorittamisen ajankohtaa.

Itsensätyöllistäjä ei ole sidottu tekemään vain yhtä asiaa tai työtehtävää, vaan voi ottaa vastaan erilaisia töitä, mikä voi joskus olla ainoa vaihtoehto työllistyä täysipäiväisesti. Joillakin aloilla itsensätyöllistäjällä saattaa olla palkansaajaa paremmat mahdollisuudet menestyä, eli huippuasiantuntija voi saada yrittäjänä paremmat ansiot kuin palkansaajana.

Kun työnsä kokee vapaaksi, joustavaksi ja merkitykselliseksi, vaikuttaa se positiivisesti työtyytyväisyyteen, mikä taas vahvistaa työtä kohtaan koettua intohimoa. Kipinä omaan työhön säilyy, koska sitä voi tehdä omannäköisesti.

Itsensätyöllistäjää kuormittavat tekijät ja uupumus

Itsensätyöllistäjä päättää itse omista töistään ja työmääristään, mutta itsensätyöllistämiseen liittyy silti monia kuormittavia tekijöitä. Joka alalla on omat erityispiirteensä, mutta ohessa muutamia kuormittavia tekijöitä, jotka lienevät tuttuja monille itsensätyöllistäjille.

Taloudellinen epävarmuus
Työt eivät yleensä ole säännöllisiä, joten tulotkin vaihtelevat kuukaudesta toiseen – menot juoksevat silti samaan malliin.

Työ- ja vapaa-ajan sekoittuminen
Itsensätyöllistäjällä ei välttämättä ole selkeitä työaikoja tai erillistä työtilaa, joten työ ja vapaa-aika saattavat sekoittua, jolloin työpäivä ei tavallaan ikinä pääty.

Työyhteisön puute
Moni kaipaa työyhteisöä, jotta voisi keskustella työasioista muiden kanssa, saada vertaistukea, perspektiiviä omiin ajatuksiin tai ihan vain lounasseuraa.

Arvostuksen puute
Itsensätyöllistäjä tekee paljon töitä uusien ihmisten kanssa, joten omaa osaamistaan voi joutua todistelemaan toistuvasti. Kokenuttakin itsensätyöllistäjää saatetaan luulla aloittelijaksi, joten kohtelu saattaa tuntua hieman alentavalta.

Kiire
Välillä työt kasaantuvat, vaikka kalenteriin yrittäisi jättää sopivasti vapaata. Yleensä itsensätyöllistäjä hoitaa kaiken itse, joten jos kiire pitkittyy, voimat voivat olla koetuksella.

Tunnista uupumukset merkit

Väsyttääkö? Eikö mikään enää saa innostumaan? Onko asioihin vaikea keskittyä? Tuntuuko, ettet ole tarpeeksi hyvä työssäsi? Onko itku herkässä? Omaa uupumusta voi olla vaikea tunnistaa, varsinkin, jos arjessa ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan itseään. Keho voi alkaa antaa erilaisia merkkejä pienillä krempoilla, mutta niihin ei välttämättä osaa kiinnittää ajoissa huomiota. Uupumus aiheuttaa väsymystä, ja voi olla vaikea nukkua kunnon yöunia. Toisaalta aamulla voi väsyttää, vaikka olisi nukkunut pitkän yön. Keskittymiskyky voi heiketä, ja työskentely voi olla tehotonta. Asioita voi olla vaikea pitää mielessä, ja voi tuntua, ettei jaksa tehdä vähiäkään töitä kunnolla. Työ voi tuntua merkityksettömältä. Lisäksi ärsyyntymiskynnys on matala. Jokaisen oireet ovat toki yksilöllisiä, mutta jos oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa miettiä, voisiko kyseessä olla työuupumus.

Jos epäilet työuupumusta, älä jää yksin vaan ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.