Avainsana: yksinyrittäjä

Vapautta asiakkaan ehdoilla

Oletko haaveillut siitä, että hyppäisit pois palkansaajan oravanpyörästä ja työllistäisit itse itsesi? Valikoisit mieleiset työt ja parhaat asiakkaat ja tekisit vain sitä, mistä tykkäät?

Itsensätyöllistäjiin tai freelanceihin liitetään usein ajatus vapaudesta, ja aina silloin tällöin kuulee tarinoita osaajista, jotka ovat lähteneet toteuttamaan unelmaansa ja joille asiakkaat vielä maksavat siitä.

Silti vapaudella on rajansa. Suuri osa yksinyrittäjistä ei pysty valikoimaan asiakkaitaan vaan joutuu miettimään kysyntää ja tarjontaa:

  • Voinko menestyä kilpaillulla alalla?
  • Onko minulla jotain erityisosaamista, jota asiakkaat kaipaavat ja jolla voin erottua joukosta?
  • Onko tälle nimenomaiselle palvelulle ylipäätään kysyntää?

Itsensätyöllistäjän on siis tärkeää miettiä asioita asiakkaan ja tämän tarpeiden näkökulmasta. Hän työskentelee asiakkaitaan varten. Jos itsensätyöllistäjä tuijottaa putkinäköisesti vain omaa unelmaansa piittaamatta asiakkaiden tarpeista, voi hänen unelmansa olla ohi ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan.

Vaikka asiakas saisi itsensätyöllistäjältä juuri sellaista palvelua kuin hän haluaa, voi kaupan tiellä olla muita esteitä. Esimerkiksi kireässä taloustilanteessa kaupat saattavat syntyä vain, jos tarjolla on mahdollisuus osamaksuun.

Myös jo olemassa olevista asiakkaista on pidettävä huolta, ja se voi ilmetä eri tavoin. Kuntosaliyrittäjä voi soittaa katoamistempun tehneelle asiakkaalle ja kysyä, voiko olla jotenkin avuksi. Säännöllisesti tarvittavasta palvelusta, kuten hammastarkastuksesta tai nuohouksesta, voi lähettää asiakkaalle muistutuksen vaikka perinteisellä postikortilla.

Jos olet vapaudesta – freelanceriudesta, itsensätyöllistämisestä tai yrittäjyydestä – haaveileva palkansaaja, tarvitset asiakkaita. Ennen kuin lähdet täysillä tavoittelemaan unelmaasi, pohdi, tarvitsevatko asiakkaat sinua.

Tutkinnolla yrittäjäksi?

Mitä hyötyä on yrittäjyyden ammattitutkinnosta? Tarvitseeko itsensätyöllistäjä tai yrittäjä tutkintoa?

Itsensätyöllistäjäksi tai yrittäjäksi voi ryhtyä oikeastaan alalla kuin alalla ja hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Itsensätyöllistäjien joukossa on myös niitä, joilta puuttuu muodollinen koulutus. Mikään ei estä esimerkiksi itseoppinutta graafikkoa, kääntäjää tai taiteilijaa tarjoamasta palveluitaan kouluttautuneiden osaajien rinnalla.

Oman alan koulutuksesta on toki hyötyä asiantuntijayrittäjälle, ja koulutus voi tuoda uskottavuutta erityisesti suurten yhteistyökumppaneiden silmissä. Oman alan koulutuksen lisäksi moni yksinyrittäjä tai itsensätyöllistäjä on saattanut ennen yritystoiminnan aloittamista käydä lyhyen yrittäjyyteen valmentavan kurssin. Vähemmän on sen sijaan niitä, jotka suorittavat yrittäjyyden ammattitutkinnon.

Yrittäjyyden ammattitutkinnon voi suorittaa vasta yritystoimintaa suunnitteleva tai jo yrittäjänä toimiva. Päätoiminen yrittäjä voi suorittaa ammattitutkinnon myös oppisopimuskoulutuksena, mikä on maksutonta. Koulutuksen ytimessä on luonnollisesti liiketoiminta ja sen suunnittelu ja kehittäminen. Vuonna 2022 uudistuneessa tutkinnossa nostetaan entistä enemmän esiin digitaalisuuden hyödyntämistä ja kestävän kehityksen huomioimista.

Yrittäjänä vuosia jo toiminut saattaa pohtia, mitä uutta ammattitutkinto voisi hänelle enää antaa – onhan käytäntö opettanut yhtä ja toista, ja toiminta saattaa pyöriä jo melko mutkattomasti. Koulutus voi kuitenkin auttaa tunnistamaan, mikä omassa toiminnassa vaatisi kehittämistä.

Yrittäjyyden ammattitutkinto onkin ensisijaisesti panostus omaan yritykseen, sillä kaikki koulutuksessa tehdään yritystä varten – oli sitten kyse liiketoimintasuunnitelmasta, suunnitelman päivityksestä tai markkinoinnin kehittämisestä. Koulutuksen aikana saa henkilökohtaista ohjausta ja kouluttajien ja muiden kurssilaisten näkökulmia omaan toimintaan, ja se onkin yksi koulutuksen parhaimpia anteja. Näkökulmista voi syntyä uusia oivalluksia ja oivalluksista uutta kasvua.

Yksinyrittäjälle yrittäjäkoulutuksen parasta antia on verkostoituminen. Muihin oman alueen yrittäjiin tutustuminen voi tuoda uusia asiakkaita tai synnyttää uusia, pitkälle tulevaisuuteen kantavia yhteistyökuvioita.

 

Rönsyilevät yrittäjätarinat

Yrittäjätarinoita kuunnellessa huomio kiinnittyy usein pariin seikkaan. Ensinnäkin yksinyrittäjät ovat rohkeaa joukkoa, joka uskaltaa tarttua erilaisiin mahdollisuuksiin jopa menestyksen ollessa epävarmaa. Toiseksi tarinoissa toistuu monipolvisuus, sillä yrittäjyys on harvoin yksioikoista tekemistä.

Rohkeutta yrittäjät tarvitsevat, sillä yrittäminen ei ole koskaan riskitöntä. Yrittäjyyden määritelmään kuuluvat riski ja voiton tavoittelu, ja uskallusta tarvitaan erityisesti yrittäjäksi ryhtymisessä. Edes yksinyrittäjä tai itsensätyöllistäjä, jonka tähtäimessä on ennemmin peruselannon hankkiminen itselle kuin suuren voiton tavoittelu, ei voi tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Yrittämisen riski tarkoittaa, että kuka tahansa voi joutua toteamaan, ettei toiminta ole kannattavaa.

Yrittäjätarinoiden monipolvisuus liittyy rohkeuteen oikeastaan sekin. Toimintansa jo vakiuttaneelle itsensätyöllistäjälle tai yksinyrittäjälle tarjoutuu usein erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka voivat johtaa uusille toimialoille tai oman toiminnan laajentamiseen. Yrittäjien tarinoissa toistuu se, että kerta toisensa jälkeen mahdollisuuksiin tartutaan ja antaudutaan uudelle ja epävarmalle. Usein vasta vuosien päästä näkee, mihin erilaiset valinnat ja verkostot ovat johtaneet, mikä on kantanut ja mikä ei. Ehkä juuri tämä on yrittäjätarinoissa kiehtovinta.

Kaikkea ei myöskään mitata taloudellisen menestyksen mittarilla. Yrittäjää voi kantaa kokemus merkityksellisestä työstä ja omannäköisestä toiminnasta. Siis siitä, että saa tehdä itse valintoja kerta toisensa jälkeen ja kulkea juuri sellaista polkua kuin haluaa.

Miksi meistä tuli itsensätyöllistäjiä?

Itsensätyöllistäjän oppaaseen haastateltiin yksinyrittäjiä ja freelancereita. Itsensätyöllistäjäksi ryhdytään eri syistä, mutta tavallisimmat syyt toistuivat haastatteluissa ja löytyvät seuraavalta listalta:

  • ajauduin freelanceriksi opiskeluaikana tehtyjen satunnaisten projektien kautta
  • omalla alallani ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin työllistää itse itsensä
  • itsensätyöllistäminen on alallani todella yleistä
  • alalta löytyi töitä helpommin yrittäjänä
  • asuinpaikkakunnaltani ei löytynyt työsuhteista työtä alaltani
  • ryhdyin yrittäjäksi yt-neuvottelujen sysäämänä
  • palkkatyö ei mahdollistanut toivottua ura- ja palkkakehitystä
  • koin työntekijänä olemisen raadolliseksi ja epäreiluksi ja halusin kokeilla omia siipiäni
  • halusin tehdä töitä itselleni sopivalla tavalla.

Tie itsensätyöllistäjäksi voi siis olla hyvin erilainen henkilöstä riippuen. Oli syy itsensätyöllistämiseen alkujaan mikä tahansa, suurin osa haastatelluista halusi kuitenkin jatkaa itsensätyöllistäjänä.

Mistä apua?

Mistä aloitteleva itsensätyöllistäjä saa apua? Itsensätyöllistäjän oppaaseen haastatellut yrittäjät ja itsensätyöllistäjät olivat saaneet tietoa tai apua muun muassa seuraavilta tahoilta:

  • perhepiirissä olevat yrittäjät tai itsensätyöllistäjät
  • paikalliset yrittäjät
  • opiskelupaikassa järjestetty luento yrittäjyydestä
  • koulun tai TE-keskuksen yrittäjäkurssi
  • opinnot (yrittäjyyden ammattitutkinto)
  • JessTools-niminen pienyrittäjien alusta ja sen kurssit
  • oma ammattiliitto (esim. palkkiokyselyt)
  • kirjanpitäjä
  • asiakkaat
  • uusyrityskeskukset
  • VASEK eli Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö.

Varsinkin yritystoimintaa käynnistävälle on tarjolla viranomaisohjeita, kuten Verohallinnon ja Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeita. Yrittäjäksi ryhtyvä voi käydä esimerkiksi uusyrityskeskuksien tai yrityspalveluiden yritysneuvojien pakeilla tai tutustua Suomen Yrittäjien ja Uusyrityskeskuksen oppaaseen. Lisäksi yrittäjä voi löytää itselleen mentorin Yrityskummit-verkostosta, tai liikeidealle voi hakea rahoitusta ja verkostoja FiBANin kautta.

Jos sen sijaan ei ole varma, haluaako perustaa yrityksen vai voisiko toiminnan käynnistää kevyemminkin – esimerkiksi ammatinharjoittajana ilman rekisteröityä toiminimeä – voi avun löytäminen tuntua vaikeammalta. Itsensätyöllistäjän oppaan avulla voi tutustua yritysmuotoihin ja erilaisiin itsensätyöllistämisen tapoihin ja sitä kautta selvittää, millainen toiminta voisi sopia itselle.