Itsensätyöllistäjäksi ryhtyvän on pidettävä yksi asia kirkkaana mielessään: neuvot ovat arvokkaita ja niitä kannattaa kuunnella, mutta jokainen neuvo on syytä punnita tarkkaan.
Osaavilta ja virallisiltakin tahoilta tulleiden neuvojen oikeellisuus ja hyödyllisyys kannattaa tarkistaa useasta eri lähteestä. Itsensätyöllistäjäksi voi ryhtyä oikeastaan alalla kuin alalla, eikä vuosien kokemus yhdeltä alalta tarkoita, että voisi neuvoa toisen alan itsensätyöllistäjää kaikissa asioissa. Yritysneuvojakaan ei välttämättä osaa huomioida kaikkea, tai hän saattaa olettaa, että aloitteleva yrittäjä tietää jo perusasiat.
Graafisella alalla vuosia toiminut freelancer ei välttämättä tiedä, että sosiaalialan palveluita tarjoava yksinyrittäjä tarvitse toiminnalleen luvan. Ammatinharjoittajana on taas saanut usein kuulla neuvon vähentää henkilökohtaisia liikuntakuluja yrityksen verotuksessa, vaikka ammatinharjoittajalla ei tätä oikeutta ole.
Ensimmäisen liikuntapaikan taloudelta putosi pohja, kun terveystarkastaja tuli käymään ja kävi ilmi, että siellä olisi pitänyt olla suihkut miehille ja naisille. Eipä ollut kukaan osannut tästä ohjeistaa.
Itsensätyöllistäjä tai yksinyrittäjä voi tietysti päättää monia asioita aivan vapaasti ja tehdä toiminnastaan oman näköistä. Varsinkin tällaisista makuasioista saa usein aivan vastakkaisia neuvoja: mitä kannattaa tehdä itse ja mitä ei, millainen markkinointi on tehokasta ja millainen ei, ja niin edelleen. Jokainen tekee päätökset omista lähtökohdistaan eli omaan toimintaansa sopien.