Itsensätyöllistäjät voidaan jakaa ainakin neljään ryhmään: sivutuloja hankkiviin itsensätyöllistäjiin, omasta halusta itsensätyöllistäjiksi ryhtyneisiin, itsensätyöllistäjiksi ajautuneisiin tai pakon edessä itsensä työllistäviin.
Sivutuloja hankkivat
Itsensätyöllistäjissä on paljon niitä, jotka tekevät itselleen mieleistä työtä sivutoimisesti palkkatyön ohessa tai jotka saavat harrastuksestaan lisätuloja. Koska toimeentulo tulee tällöin jostain muualta, ei freelancerina tehtyyn toimintaan tällöin tarvitse välttämättä suhtautua kovin vakavasti. Työn voi esimerkiksi hinnoitella siten, että saa töitä, ei niin, että työnteko olisi kannattavaa.
Moni sivutoiminen yrittäjä, tai niin kutsuttu hybridiyrittäjä, pyrkii kehittämään liiketoimintaansa sellaiseksi, että voisi jonain päivänä olla täysipäiväinen yrittäjä. Monille sivutoimisuus onkin turvallinen tapa kokeilla oman liikeidean kannattavuutta.
”En taida vieläkään tietää, mitä aion tehdä isona.”
Oman polkunsa valinneet
Omasta halusta yrittäjiksi ryhtyneillä on usein selkeä liiketoimintasuunnitelma tai tavoite mielessään, ja he saattavat tavoitella yritystoiminnassaan kovaa kasvua. Heillä voi olla useita eri liikeideoita, joita he lähtevät rohkeasti kokeilemaan.
Tilanteeseen ajautuneet
Yrittäjiksi ajautuneilla ei välttämättä ole mahdollisuutta palkkatyöhön, tai he pitävät yrittäjyyttä väliaikaisena ratkaisuna ennen unelmatyön löytymistä. Heillä ei välttämättä ole kovin korkeita tavoitteita liiketoiminnassaan vaan heille saattaa riittää, jos he saavat siitä elannon. Heillä ei ehkä myöskään ole kovin paljon tietoa yrittäjyydestä tai mielenkiintoa osallistua yrittäjyyskursseille, jos toimintaa ohjaa väliaikaisuus.
Pakosta itsensätyöllistäjäksi
Yhä useampi työn tekijä on ikään kuin pakotettu ryhtymään freelanceriksi tai yrittäjäksi, koska yritykset ovat haluttomia palkkaamaan vakituista henkilökuntaa, jos tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat. Tällöin yrityksessä käytetään mieluummin freelancereita tai solmitaan projektikohtaisia sopimuksia. Riski siirtyy siis yritykseltä freelancerille. Esimerkiksi luovilla aloilla työpaikkoja on vähän ja itsensätyöllistäjissä on ihmisiä, jotka tekisivät töitä mieluummin työsuhteessa.